Kira on kolmivuotias shetlanninlammaskoira, jonka mielestä aivan kaikki pitää tehdä täysillä tai vielä vähän kovempaa. Muutaman kerran Kiraa on luultu bordercollieksi sen mustavalkoisen värin sekä lievästi ylikierroksilla pörräävän päänupin takia. Kiran kanssa harrastetaan pääasiassa agilityä, mutta onpa neiti päässyt tokoa ja flyballiakin kokeilemaan. Minä olen myös ovelasti napannut Kiran näyttelykaveriksi, joskin sillä saralla on kaikin puolin hiljaisempaa. Lampaille syttymistä ollaan käyty kokeilemassa, mutta Kiralla roihahti vähän turhankin paljon. Kaikkien lampaiden onneksi höyryjä päästettäneen jatkossa lähinnä agin parissa.
Kuura on mun aivan ikioma sileäkarvainen (ent. lyhytkarvainen) collienarttuni. Ikää on karttunut reilut puolitoista vuotta, joista viimeiset kymmenisen kuukautta olemme viihtyneet agilityn parissa. Kuura on nuoresta iästään huolimatta törkytassuista rauhallisempi (joskaan en ylipäänsä ole koskaan tavannut Kiraa vilkkaampaa koiraa) ja sosiaalisempi. Treeneissä Kuurasta kuitenkin kuoriutuu varsinainen sähikäinen, eivätkä meidän ensimmäiset episkokeilutkaan ole olleet lainkaan lannistavia. Tarkoitus on joskus kilpailla virallisestikin kunhan Kuura saa puhtaat paperit lonkka- ja kyynäräkuvista sekä kypsytään vielä molemmat vähän. Näyttelykehään Kuuran kanssa ei kummemmin ole asiaa, kiitos lievän yläpurennan. Sen sijaan meillä on haaveissa joku harrastus, jossa Kuura pääsisi käyttelemään komeaa klyyvariaan. Kuurasta yritetään myös saada välttävä noutaja tai saaliin ilmaisija.
Pääasiassa me eletään kuitenkin ihan tavallista elämää. Tehdään pitkiä lenkkejä luonnossa, syödään ja nukutaan. Mulla on opinnot siinä vaiheessa, että gradu pitäisi saada nykäistyä kasaan. Kandidaatintutkielmaa kirjoittaessa innostuin aivan tavattoman paljon linnuista, mutta gradua teen vähän toisenlaisista lentelijöistä, lepakoista. Minä ja tytöt herätetäänkin säännöllisesti hilpeyttä kulkemalla milloin missäkin päin Lahtea keskellä yötä detektorin kanssa. Huvinsa kullakin. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti